niin vahvasti tunnen Sinut
     nyt
menet väreillen sisälläni
ja aaltoina ihollani
karehdit onnellisena hymynä huulilla

    osut siivenpehmein kosketuksin sormenpäihin
 näen Sinut mustassa yössä valkoisena
 hengitän tietämättäni kanssasi samaan tahtiin
         voisinko muutakaan

 olethan sieluni puolikas.

 

sen yön pimeimpänä hetkenä

       eivät varjotkaan pysyneet pystyssä

saati

   että olisivat hoitaneet niille kuuluvia velvollisuuksiaan

hyvä niin

      se antoi Sinulle tilaisuuden

 

 ja minulle vielä isomman

         pääsin valoon

 

 

katseittemme väli on kaikilla tiedossa olevilla metodeilla

ehdottomasti liian pitkä

mutta sielumme ovat lumoavassa lähikontaktissa

 

 

anna käsi

ja saat syliisi naisen

hymy kuuluu kauppaan

samoin suudelmat

 

nukuttiinko me

ei kai

en minä ainakaan

vaan annoin sisimmän minäni mennä aallon mukana

aaltoon

ja sen allekin

 

hyvä mieli

ihanaa

vielä ihanampi jaettu hyvä mieli

siitä tämä runo

Sinulle

 

 

 

 

 

Sinä toisit kahvin

ja minä tarjoaisin voileipäkakkua

 

ei mitään viikon vanhaa viritelmää

vaan ihan uutta ja herkullista

 

sieluni siihen pujautin

 

sen kyynelillä kostutin